Opas rannekellon hankintaan

Rannekello on nykyään paljon enemmän kuin ajannäyttäjä. Kelloja valmistetaan erilaisiin käyttötarkoituksiin, joten on tärkeää ottaa huomioon kellon ominaisuudet ja laatu, kun olet hankkimassa tiettyyn käyttöön sopivaa kelloa. Kello voi toimia osana juhla-asua, arkityylin viimeistelijänä tai vaikka ajanottajana urheiluharrastuksissa. Olipa kellon käyttötarkoitus mikä tahansa, löytyy Kulta-Ajan valikoimista huippubrändien laatukelloja edullisin hinnoin! Olemme kaikkien myymiemme kellomerkkien virallinen jälleenmyyjä. Myymämme kellot toimitetaan valmistajan alkuperäisessä pakkauksessa ja kelloilla on valmistajan myöntämä takuu, useimmiten vähintään 2 vuotta.


Kellokuori ja rannekkeet

Kellokuori on se osa kellosta, jonka sisään on sijoitettu kellon muut osat ja etupuolelle kellon lasi. Kellokuoria ja rannekkeita valmistetaan useista eri materiaaleista, mutta yleisimmät ovat:

Ruostumaton teräs

Ruostumaton teräs on kestävä ja melko pitkäikäinen ja siksi se onkin yleisin käyttökellojen kellokuoressa käytetty materiaali. Ajan saatossa pintaan tulee hiusnaarmuja, mutta kellosepän on mahdollista kiillottamalla poistaa naarmut jopa kokonaan. Teräs kestää hyvin vettä, mutta pelkkä materiaali ei kuitenkaan takaa kellon vesitiiviyttä.
Titaani

Titaani on erittäin kestävä ja yleensä allergisoimaton materiaali, lisäksi se on huomattavasti terästä kevyempi. Ihoa vasten titaani tuntuu lämpimältä ja vähemmän metalliselta kuin teräs. Titaani naarmuuntuu hieman helpommin kuin teräs, mutta hapetuttuaan hiusnaarmut sulautuvat ympäröivään pintaan erinomaisesti. Titaani on erinomainen valinta käyttökelloon, sillä se ei ruostu eikä magnetoidu. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikäli kellon koneistoa ei ole erikseen suojattu, ei titaanikuori ole riittävä suoja magnetoitumisesta tapahtuvalle vioittumiselle. Titaani on terästä kalliimpaa, sillä se on vaativampi materiaali työstää.
Jalometalli / -pinnoite

Jalometalli /-pinnoite (kulta, hopea, platina, messinki) ei ole paras vaihtoehto käyttökelloon, mutta erinomainen valinta esimerkiksi juhlakelloon. Jalometalli on materiaalina kallis, yleensä myös pehmeä ja sen takia huono valinta arkikäytöön. Kokojalometallisten kellojen hinnat liikkuvat useiden tuhansien eurojen hintaluokassa, mutta ohut pinnoite teräksen päällä ei lisää kovin paljoa kellon hintaa tai arvoa. Pinnoite onkin yleisin vaihtoehto, kun halutaan kullanvärinen kello. Jalometallipinnoite naarmuuntuu helposti, jopa puhki asti paljastaen alla olevan materiaalin, joten kelloa tulisi pitää huolellisesti.
Muovi / kumi

Muovi on materiaalina kaikkein kestävin ja pitkäikäisin, mutta muovien laadussa on merkittäviä eroja. Parhaat muovit kestävät kaikkia olosuhteita, kun taas halvimmat muovit kestävät huonosti kulutusta, liuottimia tai kuumuutta. Muovia käytetään useimmiten urheilukelloissa, trendikelloissa ja lastenkelloissa.
Nahka

Nahka on materiaaleista mukavin pitää päällä, mutta valitettavasti lyhytikäisin. Hyvälaatuinen nahka kestää pidempään ja sietää jopa vedelle altistumista, mutta saippuat, parfyymit ja hiki pilaavat nahan. Nahka on materiaalina erittäin tyylikäs, mutta käyttökellossa kuluu nopeasti.
Tekstiiliranneke

Tekstiiliranneke, myös nk. Nato-ranneke on kestävä ja mukava päällä. Tekstiiliranneke sopii hyvin arkikäytössä olevaan kelloon, sillä se kestää kulumista.


Kellon koneisto

Rannekellojen koneistot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jotka ovat paristokäyttöiset kvartsikoneistot ja mekaaniset koneistot. Tyypillisesti mekaaniset kellon voidaan jakaa vielä kahteen omaan luokkaansa jotka ovat manuaalisesti viritettävät koneistot ja automaattikoneistot. Koneistojen paremmuus riippuu käyttäjän henkilökohtaisista mieltymyksistä.

Mekaaninen koneisto

Mekaanisia kelloja on kahta erilaista, mutta molemmat saavat käyttövoimansa jousesta. Nuppivetoiset eli vedettävät kellot viritetään manuaalisesti vetämällä/kiertämällä nuppia, kun taas automaattisissa kelloissa virittyminen tapahtuu liike-energian kautta. Mekaanisten kellojen käyntivara on noin 48 tuntia täydestä varauksesta; nuppivetoinen kello vaatii aina käyttäjältä manuaalisen vetämisen, mutta automaattinen kello lataa itseään aina käytössä. Mekaaniset kellot ovat ekologisin vaihtoehto, sillä ne eivät sisällä elektroniikkaa ja näin ollen ne eivät tarvitse akkua tai paristoa käydäkseen. Mekaaniset kellot eivät ole yhtä tarkkoja kuin kvartsikellot, mekaanisten kellojen tarkkuus on maksimissaan +/-20 sekuntia vuorokaudessa. Kelloa ei kannata altistaa magneeteille, sillä niin sanottu kellon magnetoituminen voi aiheuttaa kelloon käyntihäiriöitä. Mekaaninen kello kannattaa rutiinihuoltaa 7-10 vuoden välein.
Kvartsikoneisto

Kvartsikellot ovat paristolla toimiva kelloja. Kellovalmistaja Seiko valmisti ensimmäisen kvartsikoneistolla toimivan kellon vuonna 1969 ja mullisti maailman kelloteollisuuden. Paristokäyttöiset kvartsikellot ovat kaikista tarkimpia ajannäyttäjiä, niiden tarkkuuden ollen yleisimmin +15 sekuntia kuukaudessa. Pariston vaihtoväli on noin 1-3 vuotta, riippuen kellon toimintojen määrästä ja kellon iästä. Kvartsikellot ovat usein mekaanisia kelloja edullisempia. Kvartsikello kestää hyvin käyttöä, joten se on hyvä valinta arkipäiväiseen käyttöön.
Solar ja kinetic

Solar ja kinetic kellot ovat akkuun virtaa vaaravia kelloja. Ne voidaan jakaa kahteen luokkaan; liike-energiaa hyödyntävät (kinetic) ja valoenergiaa hyödyntävät (solar) kellot. Näiden kellojen akun vaihtoväli voi olla jopa 8-10 vuotta. Kinetic-koneisto lataa käyntienergiansa käden liikkestä, josta se muuntaa liike-energian sähköksi ja varastoi sen litiumakkuun. Solar-koneistot saavat energiansa valosta ja ne muuntavat valon aurinkokennon avulla sähköksi ja varastoivat sen litiumakkuun. Kellot latautuvat kaikesta valosta ja täyteen ladattuina kellojen käyntiaika on täysin pimeässä useita kuukausia.


Kellon lasi

Kellon taulua ja osoittimia suojaa lasi. Pääsääntöisesti kelloissa käytetään kolma erityyppistä lasi/kristallimateriaalia, joiden ominaisuuden vaihtelevat.

Safiirilasi

Safiirilasi on materiaaleista kallein ja kestävyydeltään ehdottomasti paras. Safiirilasi on moninkertaisesti kovempaa kuin mineraalilasi ja on lähes naarmuuntumaton; teoriassa vain timantti voi naarmuttaa safiirilasia. Jos olet hankkimassa kestävää arvokelloa, niin on safiirilasi ehdoton ominaisuus.

Mineraalilasi

Mineraalilasi on materiaaleista yleisin. Sulasta lasimassasta valettu mineraalilasi ei naarmuunnu kovin helposti, mutta käytön myötä ei naarmuilta voi välttyä. Lasi rikkoontuu helposti kovan iskun seurauksena. Hardlex on lasia pehmeämpi, mutta akryyliä kovempi lasikemateriaali. Se kestää iskuja lasia paremmin eikä myöskään naarmuunnu yhtä herkästi kuin akryyli. Hardlex sopii hyvin lasiksi käyttökelloon.

Akryylilasi

Akryylilasi, eli pleksilasi, on edullisin materiaaleista. Akryylilasi naarmuuntuu helposti, mutta pehmeytensä ja joustavuutensa ansiosta se kestää paremmin iskuja kuin mineraalilasi. Akryylilasin pystyy kiillottamaan pahimmista naarmuista muutamia kertoja.

Kaikkien kellojen lasit ovat vaihdettavissa kellosepällä.


Vesitiiviys

Kellon vesitiiviyden määrittelee sen kuoren ja tiivisteiden kunto ja rakenne. Vesitiiviys ei ole ikuinen ominaisuus, sillä ajan kuluessa kellon tiivisteet voivat kuivua ja kovettua ja sen myötä myös haurastua. Jos vesitiiviys on kellon käytön kannalta oleellinen vaatimus, on kellon vesitiiviys hyvä testata kerran vuodessa ja kellon pohjan kumitiiviste on tulisi vaihtaa pariston vaihdon yhteydessä. Kellon kierrettävä takakansi ja kierrelukittavat nupit lisäävät kellon vedenkestävyyttä.

100 M, 10 bar ja 10 atm luokituksella varustetut kellot vastaavat vesitiiviydeltään toisiaan ja ovat käytännössä sama asia, mutta toisin kuin usein luullaan 100 M ei tarkoita vesitiiviyttä sadan metrin syvyyteen asti vaan kellon kuoren paineensietokykyä.

Roiskevesitiivis

Ei vesisuojattu = kello ei saa kastua, suojattava myös roiskeilta

30 M / 3 bar / 3 atm = vesi-suojattu, roisketiivis, ei saa käyttää uidessa tai upottaa veteen

50 M / 5 bar / 5 atm = rajoitetusti vesitiivis; kelloa voi käyttää kosteissa olosuhteissa, ei kuitenkaan suositella käytettäväksi uidessa

Uintitiivis

100 M / 10 bar / 10 atm = vesitiivis; soveltuu pintauintiin ja snorkkelisukellukseen, ei voi käyttää laitesukelluksessa

Sukelluskello

200 M / 20 bar / 20 atm = erikoisvesitiivis: soveltuu laitesukellukseen; ei tule käyttää syvyyksissä joissa käytetään seoskaasuja

300 M / 30 bar / 30 atm = erikoisvesitiivis: soveltuu syväsukellukseen ja ammattimaiseen sukelluskäyttöön

500 M +

Myös kellot vaativat säännöllistä huoltoa! Huoltamalla kelloa säännöllisesti se pysyy hyvässä kunnossa ja näyttää ajan mahdollisimman pitkään. Kellon omassa käyttöohjeessa kerrotaan kyseiselle kellolle soveltuva huoltoväli. Mikäli kellosi tarvitsee huoltoa, niin voit tuoda kellon mihin tahansa Kulta-Aika myymälään. Tarjoamme huoltopalveluita kaikille edustamillemme kellomerkeille.